Lauantain Ghettoblasterissa oli hauskaa, mutta ihan ihmeellisen vähän väkeä. Varmasti ylipäätään ensimmäinen kerta ikinä kun Kuudennen linjan edessä ei ollut helvetin pitkää jonoa (tai ylipäätään minkäänlaista jonoa) siinä kahdentoista pintaan. No, tanssilattialla oli tilaa ja paikalla oli kuitenkin tärkeimmät eli minä ja mun kaverit.
Aaron LaCrate oli kova, ja yllätti eräänkin musiikillisesta kapeakatseisuudesta kärsivän henkilön(* settinsä monipuolisuudella. Sitä mä vaan ihmettelen, että miten kaikki näyttää nykyään ihan lapsilta vaikka olisi ehtinyt elämässään tehdä ja saavuttaa vaikka mitä. Hmph(**. Ja ehtimisestä puheenollen: Aaron LaCraten valokuvanäyttely on nähtävissä Lasipalatsiin (kai?) sunnuntaina avatussa Grey Marketissa huomiseen asti.
*) minut
**) olen vaan katkera ja vanha
No comments:
Post a Comment